Mä jotain tossa. Ja taisin pummata röökiä.
No jos ajattelet että se on symboliikka, niin miten vitussa ajatukset valuu vailla arvoa.
Mitä vittua.
Kun tuntuu siltä että on aika, niin tee jotain. Aika tehdä. Jätä se helvetti ja mene.
Poltan röökiä.
En jaksaisi tehdä enää, mutta kun minä vain tahdoin ja luulin ja sitten jätin lähtemättä ja plaa plaa palaa. Sanat valuu.
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Mä jotain tässä
tiedä oikein mitä.
Pummaaminen on jäänyt taakse,
tai mitä nyt röökiä. Joskus.
Siellä se on koko elämä
takana.
Opettelen tässä uudelleen
pummaamaan
läheisyyttä.
ihana tuo
runoilijaäiti
Lähetä kommentti